Kerava - museotoiminnan syrjäkylä vai kehittyvä taidekeskus?

Share |

Tiistai 2.3.2010 - Raija Kallioinen


Kaupunginhallitus esittää (1.3.2010) Keravan taidemuseon ja kulttuurihistoriallisen museon yhdistämistä ja toimintojen sijoittamista Kinnarpsin kiinteistöön. Hienoa, että museot saavat tilat keskikaupungilta. Mutta siihen hienous taitaa jäädä. Kaupungistamme näyttää tulevan museotoiminnan syrjäkylä ja lattea keskinkertaisuus.

Kinnarpsin tilojen remontointi esitetään tehtäväksi säästöbudjetilla. Asiantuntijatyöryhmä on tehnyt huolellisen suunnitelman, jolla toimistokalusteiden esittelyyn suunniteltu kiinteistö on mahdollista muuttaa museotoiminnan tilaksi. Suunnitelmassa ei ole rönsyjä eikä hienosteluja, vaan se on asiallinen, käytännöllinen remonttisuunnitelma, ja sivistystyön lautakunta on sitä yksimielisesti kannattanut. Ylitsemme on kuitenkin kävelty mennen tullen, mutkikkaiden vaiheiden  jälkeen.

Keravan kaupungilla on nyt tuhannen taalan paikka luoda uudenlainen museokokonaisuus, jossa nykytaide, design ja kulttuurihistoria lyövät keskenään kättä. Voisimme tavoittaa uusia yleisöjä ja saada toiminnoille myös ulkopuolista rahoitusta. Tämä edellyttäisi museoalan ammattilaisen johtamaa strategista suunnittelua, lobbausta ja varainhankintaa. Ilman museotoimenjohtajaa tällaisen työn ei voi kuvitellakaan tulevan tehdyksi.

Kaupunginhallitus kuitenkin esittää, että museoille ei tule omaa johtavaa viranhaltijaa, vaan niiden hallinto sijoittuisi kulttuuritoimen alaisuuteen. Esitys on sisältöjen kehittämisen kannalta kehno. Se on myös henkilöstöpoliittisesti epäreilu. Kulttuuritoimen johtava viranhaltija joutuu laajentamaan työnkuvansa uudelle, erityisosaamista edellyttävälle, vaativalle alueelle. Museoiden henkilökunta joutunee valmistelemaan päätöksentekoon isojakin asioita ilman johtajatason palkkausta. Museoilla ei ole omaa johtavaa viranhaltijaa ja sen luomaa arvovaltaa. Museot eivät pääse esittelemään asioitaan suoraan lautakunnalle eikä lautakunnalla ole mahdollisuutta kuulla suoraan museoiden ääntä. Ainoastaan kulttuurihistorialliseen museoon esitetään nyt museonjohtajan virkaa, kun taas taidemuseo joutuisi tyytymään toimeen – eriarvoista sekin. Keitä dynaamisia ja kunnianhimoisia ammattilaisia kiinnostaa hakeutua tällaiseen (taide)museoon töihin?

Lyhytnäköistä keskinkertaisuutta vai elävää kulttuuritahtoa?

Kaupunginhallituksen päätösesitys on lyhytnäköinen eikä tunnista kulttuurin ja taiteen merkitystä kaupunkimme vetovoimatekijänä. Päättäjät ovat valinneet mallin, jolla Keravan museoista syntyy pääkaupunkiseudun laita-alueen keskinkertaisuus.

Miksi näin, kun juuri nyt on oiva mahdollisuus kehittää Keravasta Keski-Uusimaan johtava taidekeskus?

Valtuutetut, teillä on vielä kokouksessanne 8.3. mahdollisuus tehdä sivistystahtoista politiikkaa! Voitte tunnistaa museotoiminnan nykyaikaiset mahdollisuudet ihmisten aktivoimiseen ja keskinäisiin kohtaamisiin, samoin myös dynaamiseen verkottumiseen ja varainhankintaan. Toteuttakaa museoiden tilaremontti ammattilaisten laatiman suunnitelman mukaisena ja päättäkää museotoimen johtosäännöksi sivistystyön lautakunnan ehdottama malli.

Pientä toivoa tuo se, että jokaisesta puolueesta näyttää löytyvän kulttuuritahtoisia, avarakatseisia ihmisiä. Riittääkö heidän yhteisvoimansa valtuustossa tekemään päätöksiä elävän ja uudistuvan kulttuurin puolesta?

 

Avainsanat: Keravan taidemuseo, museo


Kommentit

4.3.2010 8:20  Matti Leskinen

Ei ole mitään järkeä, että Kuuma-kunnat kilpailevat keskenään. Yhteistyöllä ja järkevällä työnjaolla voitasiin saada aikaan kunnollisia saavutuksia ja myös kirjoituksessa kaivattua kunnollista palkkausta, tosin harvemmille ihmisille.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini